Minut tunsi kaikki naiset kaupungin Ja minä kaikki naiset tietenkin Charmia riitti vaikka jakaa muillekkin
En tiedä minkälainen oli casanova aikoinaan, mut sanon teille vaan Että jotain kyllä tiesin minäkin
Mä vannoin etten koskaan mene naimisiin En rahojani tuhlaa sormuksiin En koskaan helly naisen kyyneliin
Mut surullinen on laulun loppu, arvaatko sen Mä ostin sormuksen, lopun laululleni silloin sanoin tahdon
En kerro kuinka jouduin naimisiin Ehkä viimein sorruin naisen kyyneliin Tai vaimon tuomiin pieniin kaksosiin Tai vaimon tuomiin pieniin kaksosiin Tai vaimon tuomiin pieniin kaksosiin
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: