Ne meinaa mua estää, mutta rakkaani, mä aion vastustaa. Ilman lupaa luokses tuun, kun muuten en sua nähdä saa. Ne syyttää, että syntiä tää on; ne väittää, että väärin teen. Mä en niistä piittaa, tuun vierellesi yhä uudelleen, uudelleen.

Kalpeet, kalpeet sun kasvot on ja kylmät kädet, vaatteet sulla myöskin ovat valkeet.

Ne pyytää mua unohtamaan sinut sekä irti päästämään, mut tartun yhä lujemmin ja kiinni sinuun sekä muistoon jään. Ei ne tajuu rakkaudesta mitään, ei ne ymmärtää mua voi. Tiedän, että luoja meidät ainiaaksi toisillemme loi, loi.

Kalpeet, kalpeet sun kasvot on ja kylmät kädet, vaatteet sulla myöskin ovat valkeet.

Kalpeet, kalpeet on huulet viileet, suutelen, ja hieman palelen, on valot valkeet