Jos sä oot solmussa selvitän sut muistan sut ulkoo oon sua lukenut. Jos sä oot solmussa mä avaan sut Viimeistään nyt mä oon sen luvannut.

Luulin jo itteeni Houdiniks eka törkee virhearvio ja osa syy siihe miks meijän välis on nyt enemmän solmui ku partios. Luulin et voin korjaa vauhilla virheet toka virhearvio avataan lukkoja kirveel mut syntyy vaa vääränlaist vaurioo. Joo, arki on hektist mul on sulle pelkkii hetkii ja luulin sokeesti et sil pysyy kaks ihmist yhes mut eihän se mee nii. Mä korvasin sut kiireel tää aukee pelkäl ihmeel mut vannon oon valmis sen ettii jos täs nyt viel ehtii.

Jos sä oot solmussa selvitän sut muistan sut ulkoo oon sua lukenut. Jos sä oot solmussa mä avaan sut Viimeistään nyt mä oon sen luvannut. Etten koskaan, en koskaan, sotke sua.

Taas ollaan täs samas tilantees ja mun usko horjuu miks sua on vaikeempi ottaa vastaan ku torjuu. Tein meille pysyvää kolhuu ku en osannu ajoissa pysäyttää tiesin et ollaan solmus mut oltiin sentään yhessä. Ku jos ei oltas yhtä ei olis yhtään syytä edes pyytää anteeks mä tiiän mä oon syypää kaikkeen Siihen mist sä syytät mut mikset sä sanonu mitään miks päätettiin sisällä pitää nyt kumpikaa ei tee niil sanoilla mitään

Jos sä oot solmussa selvitän sut muistan sut ulkoo oon sua lukenut. Jos sä oot solmussa mä avaan sut Viimeistään nyt mä oon sen luvannut. Etten koskaan, en koskaan, sotke sua.

Luulin et solmut aukee ku vetäsee oikeesta narusta lupasin etten sotke sua voispa alottaa alusta. Luulin et solmut aukee ku vetäsee oikeesta narusta lupasin etten sotke sua voispa alottaa alusta.

Jos sä oot solmussa selvitän sut muistan sut ulkoo oon sua lukenut. Jos sä oot solmussa mä avaan sut Viimeistään nyt mä oon sen luvannut. Etten koskaan, en koskaan, sotke sua.