Lapsesta asti oon viihtynyt yksin yhtä lailla kuin seurassa Älä huolestu, vaik vetäydyn nytkin
Mä kerään hetken voimii, ennen kuin palaan takaisin niin pystyn taas toimii niin kuin ihminen
Joskus tuntuu et oon juuttunut tähän kakofoniaan Mä pakenen mun piiloon, huutaa aivot lomiaan Ei oo muuttunut elämä, se on kakofoniaa Mä pakenen mun piiloon, piiloon kakofoniaa
Kun liike on sohjoo ja äänet vaan tulvaa, ne muodostaa abstraktin maalauksen ja kaiku päässä soi vaan kuin kaukaisen laukauksen
Mä vetäydyn taas varjoon, ennen kuin palaan takaisin Pakopaikka antaa armoo kuin tosiystävä
Joskus tuntuu et oon juuttunut tähän kakofoniaan Mä pakenen mun piiloon, huutaa aivot lomiaan Ei oo muuttunut elämä, se on kakofoniaa Mä pakenen mun piiloon, piiloon kakofoniaa
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: