Kun kerran taas sua kaipaamaan mä jäin Kun kerran taas sua kaipaamaan mä jäin

Sen myönnän, sun toiseen mä vaihdon ja menin pois Jos pyörittää päivien rattaita taakse vois

Niin silloin mä tietäisin ja toimisin viisaammin Vain ilkkuva tuuli toiveeni kuuli, kerran mä erehdyin

Tuo toinen ei ollutkaan vertaises, näin jo sen Hän kaunis on, muusta mä mielummin vaikenen

Hän hurmasi hetkeks mun, mut pian taas mä muistin sun Sua kaipasin illoin, tietäen silloin kerran mä erehdyin

Mut kaikki erehtyvät ehkäpä kerran vaan Tuomita ei kenkään kai silloin voi Erehdys kun tyhjästä haaveen loi Pettymystä tyttö se vieras toi

Koska erehdyksen ainoan anteeks saan? Ymmärrän mä tunteesi, väärin tein Otankin syyn täysin mä itsellein Miksi, miksi, syyttää sydämmein

Nyt tahtoisin kertoa kuinka sua rakastan En tiedä vain kuinka ja missä mä uskallan?

Ei kaukana päivä lie, ei mahdoton paluutie Jos ymmärrät rakkain, pettyä mä sain Kerran kun erehdyin

Mut kaikki erehtyvät ehkäpä kerran vaan Tuomita ei kenkään kai silloin voi Erehdys kun tyhjästä haaveen loi Pettymystä tyttö se vieras toi

Mut ehkäpä anteeksi annat ja mun oot taas?