Aina tulee jotain. Se vaan menee niin, että aina joku tunkee kapuloita mun rattaisiin. Aina tulee jotain. Se vaan menee niin. Luota en, mä yhteenkään, en viholliseen en ystävään. Aina tulee jotain. Päivät pitää pilkkanaan, kun pilvilinnat tietämättään suolle rakentaa. Aina tulee jotain. Varuillasi olla saat. Hymy hillitsee, ei hampaita, ja itku seuraa naurajaa.

Turvassa pimeässä oon. Mustui mun sydän viaton, kun unohduin mä aurinkoon. Vei mut valo ahdinkoon. Nyt sokaistuneet sinisilmät punaisina palakoon. Ja sinut aina halusin, sen tietää siskot, faija, kylähullut ja sun äijäskin. Joka sut multa pokaskin. Enkä sua saanut takaisin.

Aina tulee jotain. Se vaan menee niin, että joku aina saattelee sut pikkurillistä helvettiin. Aina tulee jotain. Se vaan menee niin. Se ken selkääsi nyt rapsuttaa, puukolla pian koputtaa.

Ne sanoo et oon sekaisin, niin niin, ne musta hullun tekikin. Viel' kauan sitten välitin, kunnes mustan naurun makeudessa hohotin. Ja jos et vielä tiennyt niin sut mä aina halusin. Sen tietää serkut, kebabmyyjä ja mun ruma vaimokin. Jota mä panin kostoksi, kelpas luotto maksuksi ja pamahti sit paksuksi. Vahingossa tietenkin.

Aina tulee jotain, se vaan menee niin. Odota en sen enempää, kuolemaa tai elämää.