Vanha salkuljettaja Laitinen Takaa makasiinien hiipii vilkuillen Silmillä on lakin lippa Nenänpäässä jäinen tippa Murhemietteet täyttää miehen sydämen

Aika entinen ei koskaan enää palaa Enää kannata ei kuljettaa nyt salaa Bisnekset ei millään luista Kukaan Laitista ei muista Aika entinen ei koskaan enää palaa

Vanha salakuljettaja Laitinen Hyvin muistaa vielä sen ajan mennehen Kuinka ennen yksin aivana Ajoi Viroon aavelaivan Pullopostin kotimaahan rahdaten

Aika entinen ei koskaan enää palaa Vanhan varmaan täytyy kohta vaihtaa alaa Tarkka tutka tullimiehen Taittaa matkan puolitiehen Aika entinen ei koskaan enää palaa

Vanha salakuljettaja Laitinen Taakse makasiinien kulkee nyyhkien Lestin viimeisen hän heittää Lumi laitureita peittää Kylmään hankeen jäätyy jälki kyyneleen

Aika entinen ei koskaan enää palaa Täytyy torille kai mennä myymään kalaa Nukkuu nosturissa lokki valvoo vielä laivakokki Aika entinen ei koskaan enää palaa

Tässä vaiheessa aina herään Ja lasken laiturille tai tipun möljältä Aika entinen ei koskaan enää palaa Muistot lohtua vain nykyisyyteen valaa

Häipyy taakse makasiinin Vanha tuntija tuo viinin Aika entinen ei koskaan enää palaa