Kukkulan vanhinta kuusta kumartamas, valmiina sanat suusta pulpahtamas. Aurinko hetken nukkumassa vielä, mut ei mitään tänää valaistumisen tiellä. Huipulta juuree korvaani tuulee ja murheita karkuun alan kiivetä kuuseen, kun vihdoin istahdan latvaan niin megafooni päälle, jotta koko kylä kuulee. Unilukkarit! Nouskaa sängystä, asiat alhaalla mennyt aivan päin mäntyä. Jerusalemin leipiä koirille heitetään. Matteuksen opetuspuhe viis viiva seittemän! Pihkakorvat pitäkää paastonne salasen, älkääkä tehkö vastarintaa pahalle, ukko pelasta mei'ät, taivuta tapamme, selkäranka suorana siunatulle sanalle. Sydämeni meinaa keskeltä revetä, antaudun avuttomana väkivallan edessä. Jos rystyset rusauttaa sadhujen rauha niin pystyyn nukahtaa marsujen lauma. Turmelus ympäri maailman ulottuu, kurottuu ja ystävällisyys unohtuu. Täs on teille Kallisen kehitysapua, ilman käännytysintoo tai haavottumisen halua. Havusesta saarnatuolista värssyä valutan, näytelmäs nimelt sota, jolle kukaan ei taputa. Pitääkö meidän muka lietsoa kuolemaan? Hän istuu huoletta, mun oikealla puolella. Tahdotte todistajan? Kanttoria huvittaa kun alan julistamisen arvosia aakkosia tulittaa. Turha tulla heiluttaa mörsseint kuust. Kuola tippuu palokunnan kypärille puust.

Puiden neuvosta täyttää lain ja rauhantekijät ovat autuaita. Kostonkierre ruokkii itseään ja turhalla ylpeydellä täytetään hautuumaita. Tuuli tuli puhaltamaan silmistä hirret. On paukkuva sanasto ja viritetyt virret.

Kuori paperia. Siemen on lahja. Ilman tekosyitä tulee sydämestä vahva. Kävyksi kasvaa, hämyksi luontuu. Golgatallaan kirkonkerkässä huojuu. Viranomaiset valmiina kantamaan koppiin, laittamaan säkin päähän ja suonee kansanlääket. Jos taitatte yhdenkin oljenkorren niin joku näistä ystävistä kaatuu teidän päälle. Järeimmät sanani seurakunnalle latasin. Ken mutkalla osottaa, katsoo mutkaa takasin. Sotahullut menee mistä aita on matalin, hehkuttaa henkistä kasvua leuoilla hataril. Rauhantukija tuli virtensä virkkoo. Sunnuntain kunniaksi mettä on kirkko. Vihollisten vastalauseet täällä hemuja, pahimmat vinoilut rakkaimman kehuja.

Puiden neuvosta täyttää lain ja rauhantekijät ovat autuaita. Kostonkierre ruokkii itseään ja turhalla ylpeydellä täytetään hautuumaita. Tuuli tuli puhaltamaan silmistä hirret. On paukkuva sanasto ja viritetyt virret.