Aitan nurkalla hiipien käy tonttu tuo pieni kun muita ei näy valkea hanki vain kuu kumottaa lyhtyineen tonttu käy talon taa porttimme pieleen pienoisen lahjan jättikö tonttu löysin mä sen jäljet niin pienoiset käy viertä aidan kuule en kulkijaa kun kuuntelen

Joulusaunan löylyjä jään hiljalleen mielessäni miettimään tontulle sauna ja lämpöä jää ulkona en mä tonttua nää miksipä piiloon aina tuo ehtii kilttihän oon mä aavistan sen parta suu tonttuko nurkalla kurkkii partansa eikö se oo valkoinen

Katsoo tonttu se näin miettien pieni tuo varmaan on onnellinen voisinpa kanssa mä leikkiä oi mutta kun eihän tonttunen voi tehtävä hällä on hyvin suuri jouluna riemua ympärilleen tuo punanuttu tää lapsille juuri sitten hän yöhön taas käy lyhtyineen