Säv./San./sov. Marika Blomerus

Hetkeen yksinäiseen vanhus hiljaa taas, kun jää. Kuvat seinällään vain heitä lohduttaa. On vuodet vierineet, jäljellä muistot haalenneet. Nyt niistä valokuvat seinällänsä kertoo tarinaa. Ja vierii kyyneleet, kun taas he yksin jää. Näin muistojansa hiljaa käyvät läpi mielessään. Niin paljon aikaa on heillä muistoihin ja vanhus kuviansa katsoo kaihoten.

Miksi kiitää aika täällä liian nopeaan. Kuin eiliseltä tuntuu menneisyys. Sydän vanhuksen oi kuinka odottaa, nyt että lapset luoksensa jo rientäis heitä katsomaan. Ja vierii kyyneleet, kun taas he yksin jää. Vielä muistavat he aikaa, jolloin rakkaat läsnä on. Aika kulkee täällä joutuin siivillään, vaikka tottuivatkin yksin elämään.

Auta Jeesus, että vanhuksia muistaisimme. He rakensivat kerran jotakin. ihmisvoimat täällä hiipuu hiljaa verkalleen Jeesus näkee aina sydämeen. Pyydän näin Jeesus laske kätes taivainen ja suojaa rakkaudellasi vanhus jokainen. Pyydän näin hiljaa sulta Jeesus kaihoten, oi katso puoleen tuon rakkaan vanhuksen. Pyydän näin hiljaa sulta Jeesus kaihoten, oi katso puoleen tuon rakkaan vanhuksen