Läpi yön, läpi sinisen pakkasyön Valo jäätyy lehtiin nahkeisiin, jotka kenkiin tarttuu Aaveet soittaa oksistoissaan puiden kierojen sinfoniaa

Vesi virtaa purossa väärin päin ja kiehuu hiljalleen Omenat putoavat ylöspäin maasta ilmaan Aaveet soittaa oksistoissaan puiden kierojen sinfoniaa

Rohkeus voi järjen voittaa Viisauskin johtaa harhaan Eksyksiin, sen uumeniin Metsän takaperoisiin kuiskauksiin

Miljoonat mustat siivet valtaavat öisen taivaan Harhaisen laulun tahtiin aukeilee valkoinen noiduttu suu

Läpi yön, läpi toisen pakkasyön Valo jäätyy lehtiin nahkeisiin Ohi yön, ohi kolmen pakkasyön aamu koittaa Aaveet jäävät oksistoihin Kauas, kauas kuiskauksiin