Tuulisina öinä, kun en saa unta, menen usein rantoja mittaamaan Narkoosissa nukkuu jo valtakunta, herätäkseen narkoosi krapulaan

Sinä heräät huolissas minne lähdin Tulet rantahiekalle vierellein Taivas meitä tuijottaa sadoin tähdin Mietin mitä laulua äsken tein

En laula hellyydestä Sut painan rintaa vasten En rakaudettas kestä maailman lasten ikävää

En luovu taistelusta En vaikka hylkäisitte Oon täynnä odotusta En pettää saata elämää

Joku sanoo, "Et sinä mitään voita, vaikka noita laulujas meille teet" Minäkun en käskystä mitään soita Siitä nämä mystiset kyyneleet

Kuinka tämä iskelmä-hellyys -aate Lopultakin ihmistä nöyryyttää Radion kun suljet ja painut maate Huomiselta toivotko enempää?

On sairas isänmaamme Se potkii, sortaa lastaan Sen kanssa leivän jaamme Vaikk′ ei se koskaan riitäkkään

En luovu taistelusta En vaikka hylkäisitte Oon täynnä odotusta En pettää saata elämää

[välisoitto]

Pojistani vanhempi täytti viisi Elämää se rankasti rakentaa Aihetta jos annan sun kyyneliisi Laulujani korjaan kun voimaa saan

En laula hellyydestä Sut painan rintaa vasten En rakaudettas kestä Maailman lasten ikävää

En luovu taistelusta En vaikka hylkäisitte Oon täynnä odotusta En pettää saata elämää

Elämää..!